SAMMATTI VIHREÄLLE OKSALLE

Lohjanharjun Vihreiden sammattilaisten kuntavaaliehdokkaiden näkemykset

I Sammatissa maailmassa

Sammatti on suuren muutoksen edessä. Kuntahallinnollisesti vuodesta 1866 itsenäisenä toiminut pitäjä liittyy 1.1.2009 Lohjan kaupunkiin. Tämän muutoksen käytännön sisältö ja vaikutukset selviävät tulevina vuosina, mutta yksi asia on varma: sammattilaisuus ei tästä maasta katoa, vaikka Sammatti kuntana maamme kartalta katoaakin.

Sammattilaisten asioista päätetään jatkossa Lohjan kaupunginvaltuustossa. Niinpä on tärkeää, että sammattilaisten ääni siellä myös kuuluu. Sammatti, kuten ei Lohjakaan, ei kuitenkaan ole erillään aikamme suurista kehityslinjoista. Se, mitä maailmalla tapahtuu, vaikuttaa meihin sammattilaisiin, ja se millaisia ratkaisuja me jokapäiväisissä toimissamme teemme, vaikuttaa osaltaan siihen, millainen tuleva maailma - lastemme maailma - tulee olemaan.

Ympäristökysymykset ovat tulevina vuosina ja vuosikymmeninä keskeisimpiä kysymyksiä, tästä ei ole epäilystä. Ilmastonmuutoksen etenemisen aiheuttamat uhat ovat hälytysmerkki, jota ei voida jättää huomiotta. Pysyvät ja oleelliset kielteiset muutokset ihmisten ja muun elollisen maailman olosuhteissa ovat vielä pääosin vältettävissä, mutta korjaaviin toimenpiteisiin tulee ryhtyä heti, Lohjallakin siis jo tulevalla valtuustokaudella.

Maaseutu on Suomen unohdettu, osin laiminlyötykin voimavara. Maaseudun pysyminen elävänä ja asumiskelpoisena kaikille siellä asuville tai asua haluaville, varallisuusasteesta riippumatta, on poliittisen tahdon asia. Palveluiden ja liikenneyhteyksien tulee siis toimia maassamme kattavasti, ei vain taajamissa. Julkinen liikenne tulee nähdä elintärkeänä palveluna, ei menoeränä tai voitontavoittelun kohteena. Maaseudun perinteisiä elinkeinoja tulee tukea ja vaalia, samalla kun luodaan edellytyksiä uusien elinkeinojen synnylle. Ekologisemman elämäntavan vaatimat välttämättömät ja väistämättömät muutokset maaseudunkin elämäntavassa tulee mitoittaa ja resursoida siten, ettei kenenkään tarvitse jättää kotiaan ja kotiseutuaan niiden takia. Kaikkien ei tarvitse asua kaupungeissa, suomalainen maaseutu ei voi eikä saa olla vain kaupunkilaisten lomareservaatti.

Me sammattilaiset Vihreät valtuustoehdokkaat haluaisimme tulevassa kaupunginvaltuustossa ennen muuta vaikuttaa siihen, että ympäristönäkökulma ja ilmastovastuu tulisivat kattavasti huomioiduiksi kaikessa Lohjan kaupunkia koskevassa päätöksenteossa. Käytännössä tämä tarkoittaa päästöjen vähentämistä, uusiutuvan ja paikallisesti keskitetyn energian tukea tai tuottamista, energian säästämistä, pohjavesivarojen suojelemista, jätteen ennaltaehkäisyä ja kierrätystä. Kaikki tuttuja asioita, mutta nyt niihin on aika ja todellinen tarve paneutua tosissaan ja jämäkällä otteella. Vain siten me sammattilaiset ja lohjalaiset hoidamme oman tonttimme ja kannamme vastuumme yhteisessä maailmassa, teemme sen mikä tehtävä on.

II Sammatti, kylä Lohjan kaupungissa

Mitä sammattilaisuus on? Ainakin se on juurevuutta, perinnetietoisuutta ja kulttuuritahtoa. Lohjanjärven luoteiskulmalla on jo keskiajalta lähtien asustanut noin tuhannen asukkaan yhteisö, joka on hoitanut omat asiansa, mutta tuntenut myös toisten tavat. Ei ole sattumaa, että Elias Lönnrot, Kalevalan kokoaja ja suomenkielisen kulttuurin suurmies, oli Sammatista kotoisin. Tarvittiin juuri hänenkaltaisensa säätyrajojen ylittäjä, talonpoikaiskulttuurin perinteiset arvot ja käytännöllisyyden, ja sivistyneistön aatteellisuuden yhdistävä mies tekemään työ, jota ilman suomalaisuus ei olisi sitä mitä se nyt on.

Sammattilaiset ovat historiansa aikana saaneet elää ja olla rauhassa, tienneet paikkansa, tunteneet arvonsa. Tämä ei tule muuttumaan. Mutta toki kuntaliitos Lohjaan tulee muuttamaan myös Sammattia. Mitä me sammattilaiset haluamme kuntaliitoksen avulla saavuttaa, mitä me haluamme kuntaliitoksesta huolimatta säilyttää? Seuraavassa sammattilaisten Vihreiden kuntavaaliehdokkaiden näkemykset:

Palvelut

– Olemassa olevat palvelut tulee saada Sammatista vähintään nykyisessä laajuudessaan, myös hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen edellyttämän viiden vuoden siirtymäajan jälkeen.

– Vanhustenhoidon edellytykset Sammatissa tulee turvata siten, että sammattilaiset vanhukset voivat kuntonsa heikentyessäkin halutessaan asua kotikylässään ja näin säilyttää yhteytensä läheisiinsä ja lähiyhteisöönsä.

– Elias Lönnrotin toimesta ja kustannuksella v. 1863 perustetun Sammatin kirjaston resurssit tulee pitää vähintään nykyisellä tasolla.

– Sekä Sammatin ala-asteen että Sammatin Vapaan Kyläkoulun toimintaedellytykset on turvattava.

– Sammattilainen nuoriso tarvitsee osallistavaa toimintaa ja harrastemahdollisuuksien lisäämistä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Varhainen puuttuminen ongelmiin ja nuorten kohtaaminen mahdollistetaan riittävällä määrällä nuoriso-ohjaajia. Sammattilaisten nuorten ei voi olettaa kokoontuvan Lohjalla! Nuorten on saatava osallistua omien asioidensa hoitoon.

– Sammattiin tulee pikaisesti rakentaa liikunta- tai monitoimihalli koululaisten ja kyläläisten sisäliikuntatarpeita varten. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää osa kuntaliitoksen johdosta valtiolta saatavasta yhdistymisavustuksesta. 

– Sammatin nykyistä kunnantaloa ei tule myydä, vaan siitä tulee tehdä kylän toimintakeskus (vrt. Lohjan kaupungin haja-asutusalueiden strategia, 2004), jonka ylläpitoa kaupunki tukee.

– Lohilammen museoon pitää suunnata resursseja siten, että sekä kiinteistön kunto, että museokokoelmien kunto ja esillepano tulevat turvattua. 

Liikenneyhteydet

– Joukkoliikenteen toimivuutta ja vuorotiheyttä Lohjan suuntaan tulee parantaa, alkuvaiheessa kunnallisen palveluliikenteen keinoin, siten, että paitsi asiointi- ja koululais-, myös työmatkaliikennöinti Lohjan suuntaan on toimivuuden kannalta aidosti valittavissa oleva vaihtoehto.

Joukkoliikenneyhteydet tulee ulottaa myös Haarjärven ja Myllykylän suunnille.

On tutkittava syöttöliikenteen luomista tulevan moottoritien pikavuoropysäkille Helsinki - ja Turku – suuntien työmatkaliikenteen joukkoliikennevälineellistämiseksi.

– Laajakaistayhteyksiä tulee luoda alueelle etätyön mahdollistamiseksi ja työmatkaliikenteen vähentämiseksi.

– Pyörätiet tulee rakentaa kyläkeskuksesta Haarjärven, Myllykylän ja Lohilammen suuntiin samassa yhteydessä, kun vesihuoltolinjaukset näihin suuntiin toteutetaan.

– Kuntien yleisesti ottaen tulisi pyrkiä vaikuttamaan siten, että valtion panostuksia olemassa olevan tieverkon kohentamiseen ja kunnossapitoon merkittävästi lisättäisiin.

Maankäytön ohjaus

– Suunnitteilla olleet vesihuoltolinjaukset Pohjasta ja Karjalohjalta Lohilammen kautta kyläkeskukseen ja edelleen Lohjalle, sekä linjaukset Haarjärvelle ja Myllykylään tulee toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla.                     

– Asuinkaavoitus tulee keskittää kyläkeskukseen, sekä tulevien vesihuoltolinjausten varsille.

– Suurempi yritys- ja teollisuustoiminta ohjataan jatkossakin teollisuusalueelle.

– Kaavoituksella estetään ympäristö- tai kulttuuriarvoja seudulla tuhoava rakentaminen.

Elinkeinotoiminta

– Sammatin työpaikkaomavaraisuutta tulee parantaa kylän elinvoimaisuuden turvaamiseksi ja työmatkaliikenteen vähentämiseksi. Keinoja ovat mm etätyön mahdollistaminen laajakaistayhteyksiä luomalla, sekä pienyrittäjyyden ja maatilatalouden sivuelinkeinojen (esim. koneurakointi, taloushallinnon palvelut, ympäristöhoito, matkailu- ja kulttuuripalvelut, metallityöt, hoivapalvelut, rakentaminen, luovat alat) tukeminen kunnallisin neuvonta- rahoitus- ja kehittämispalveluin.

– Jo lähitulevaisuudessa uusiutuvan energian tuotanto ja hajautettu energiajärjestelmä tulevat nousemaan tärkeään rooliin maamme energiataloudessa. Tämä muutos tulee merkittävästi lisäämään maaseututyöpaikkojen määrää esim. paikallisen energiapuun, pellettien, energiapajun, peltobiomassan (esim. ruokohelve), maatilatalouden sivutuotteista saatavan biokaasun sekä tuulivoiman tuotannossa. Kuntatasollakin tähän kehitykseen on syytä varautua ja lähteä mukaan jo ensi valtuustokaudella.

III VIHREÄ SAMMATTI

Millainen on siis Vihreä Sammatti?

Se on edelleen maaseutukylä kaupungin kupeessa, omassa rauhassaan. Sammatin asujaimisto hyödyntää hyvin järjestettyjä lähipalveluita ja joukkoliikenneyhteyksiä, asuu energiatehokkaissa, paikallisesti keskitettyä uusiutuvaa energiaa hyödyntävissä pientaloissa, elää luonnonläheisesti ja luontoa kunnioittaen. Jätteiden ehkäisy ja kierrätys ovat itsestään selviä menettelytapoja. Sammattilaiset saavat pääosin elantonsa lähiseudulta, osa kotona työskennellen. Iltaisin halukkaat kokoontuvat tapaamisiin kylätalolle, nuorisotalolle, kirkolle, kouluille tai liikuntahalliin. Kylätoiminta on vireää ja paikallisdemokratia toimii, kylän yhteiset asiat hoidetaan yhteisin voimin.

Vihreä Sammatti on itsenäisten, vastuunsa kantavien ihmisten reilu yhteisö.

Julia Ritvas  (numero  30)

Petri Lehtonen    (nymero 15)